Loppu Veikkauksen monopolille?

Suomen rahapelikenttää hallitseva monopoliyhtiö Veikkaus kohautti alkusyksystä 2022 mielenkiintoisella ulostulolla. Elokuun lopussa julkaistussa osavuosikatsauksessaan Veikkaus liputtaa lisenssimalliin siirtymisen puolesta.

Kyseessä on merkittävä kelkan kääntäminen: aiemmin Veikkaus on ennemminkin halunnut pitää tiukemmin kiinni monopolistaan kuin avata markkinaa ulkomaiselle kilpailulle. Tässä artikkelissa käymme läpi monopoliyhtiön mielenmuutoksen taustoja sekä mahdollisia vaikutuksia.

Helli LakolaHelli Lakola

Loppu Veikkauksen monopolille

Kanavointikyky kyykkää

Veikkaus on pitkään ollut huolissaan heikentyneestä “kanavointikyvystään”. Suomeksi kyse on siitä, miten hyvin valtionyhtiö onnistuu houkuttelemaan pelaajat juuri omien tuotteidensa eikä esimerkiksi ulkomaisten nettikasinoiden pariin.

Vielä muutama vuosi sitten Veikkauksen osuus Suomen rahapelimarkkinasta oli hyvä. Vaikka ulkomaisilta kasinoilta ei euromääräistä dataa ollutkaan tarjolla, alalla puhuttiin yleisesti valtionyhtiön 80 prosentin osuudesta kaikesta rahapelaamisesta.

Viime vuosina luku on laskenut kuin lehmän häntä, ja kyselytutkimusten mukaan etenkin nettipelaamisessa Veikkaus on helisemässä. Jo 60 prosenttia suomalaisten netissä pelaamista rahapeleistä pyörii monopolin ulkopuolella, ja kaikessa rahapelaamisessa hätyytellään 50 prosentin rajapyykkiä. Joka toinen suomalaisten uhkapeleihin laittama euro päätyy siis nykyään ulkomaalaisille nettikasinoille, jotka eivät maksa veroja Suomeen.

Kuten Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski asian ilmaisee: “Silloin varmaan joudutaan pysähtymään ja kysymään sitä, että onko se oikeasti monopoli tai yksinoikeus, jos markkinaosuus on alle puolet koko volyymista.”

Mikä ihmeen lisenssimalli?

Jos Veikkauksen monopolista luovutaan, mitä sitten tulee tilalle? Luultavimmin Ruotsista, Tanskasta ja Britanniasta tuttu lisenssimalli.

Lisenssijärjestelmässä koko rahapelimarkkina tai osa siitä vapautetaan kilpailulle. Kaikki markkinalla toimivat yritykset joutuvat seuraamaan samoja sääntöjä. Käytännössä tämä tarkoittaisi pelaajan suojaamiseen liittyvien keinojen toteuttamista, markkinoinnin pelisääntöjä sekä verojen maksua Suomeen.

Kyseessä ei siis olisi mikään villi länsi, jossa jokainen kasino saisi toimia Suomessa miten haluaa ja pystyttää pelikoneita kaikkiin kioskeihin. Luultavasti kivijalkapuoli pysyisi Ruotsin tapaan edelleen valtionyhtiön hallussa, ja kilpailulle avattaisiin vain nettirahapelit. Tämä on kuitenkin se tuottoisampi ja kasvavampi markkina, ja siellä Veikkaus tällä hetkellä ottaa pahasti tukkaan.

Höllennystä vai tiukennusta?

Mikä Veikkauksen kanavointikyvyssä sitten mättää? Sarekosken mukaan taustalla on yhtäältä valtionyhtiötä rajoittava tiukka lainsäädäntö, ja toisaalta ulkomaalaisten pelisivustojen verraten vapaat kädet houkutella pelaajia esimerkiksi kasinobonuksilla.

MTV Uutisten haastattelussa Veikkauksen Sarekoski totesi, että lisenssimalliin siirtyminen mahdollistaisi sen, että kaikki suomalaisille rahapelejä tarjoavat yhtiöt toimisivat samoilla säännöillä. Sarekosken mukaan lisenssimallissa rajoitukset luultavimmin tiukentuisivat siitä, millä säännöillä ulkomaiset toimijat pelejään tarjoavat. Nykyisten monopolisääntöjen näkökulmasta luvassa olisi kuitenkin höllennystä.

Vaikka suomalaisittain sääntöjä oltaisiin lieventämässä, kokonaisuudessa Sarekoski silti näkee, että lisenssimalli suojaisi pelaajia nykyjärjestelmää paremmin:

“40 prosenttia siitä nopearytmisestä digipelaamisesta tapahtuu meidän järjestelmän sisäpuolella, jossa on hyvin tiukat rajoitteet. 60 prosenttia tapahtuu sellaisessa ympäristössä, jossa ei ole rajoitteita. Varmasti lisenssimallissa jouduttaisiin liberalisoimaan niitä käytänteitä, joita Veikkauksella on nyt käytössä, mutta toisaalta tiukentamaan niitä käytänteitä, jotka siellä ulkoisessa pelaamisessa on tällä hetkellä käytössä. Eli 60 prosentin osalta tulisi tiukennuksia ja 40 prosentin osalta ehkä hieman sitten liberalisointia.”

Kelkka kääntyy

Manner-Suomessa rahapelejä saa tarjota vain Veikkaus, ja uhkapelien kivijalkapuolella tämä toteutuukin. Netissä mikään laki ei kuitenkaan estä suomalaispelaajia suuntaamasta tuhansille ulkomaisille nettikasinoille, jotka voivat rakentaa Veikkauksen melko rajallista nettipuolta houkuttelevamman tuotteen. Paremmat palautusprosentit, laajempi pelitarjonta, monipuoliset maksutavat sekä erilaiset kasinobonukset ovatkin tärkeimmät syyt siihen, miksi yhä useampi suomalainen valitsee ulkomaisen toimijan.

Veikkaus on vuosia levittänyt propagandaa “laittomista” nettikasinoista ja rummuttanut samalla omaa erinomaisuuttaan ja “vastuullisuuttaan”. Lisenssijärjestelmään siirtymisen sijaan se on pitänyt kynsin hampain kiinni monopolistaan.

Vuoden 2022 alussa voimaan tullut uusi arpajaislaki näyttää pahassa pulassa olevan yksinoikeusyhtiön viimeiseltä yritykseltä saada rukattua järjestelmä mieleisekseen ja vahvistaa monopoliasemaa esimerkiksi maksublokkien avulla. Uusimpien lukujen valossa tämä näyttää olleen turhaa.

Yllätyksenä tämä ei tullut. Kesäkuussa 2021 Lainsäädännön arviointineuvosto totesi raportissaan, että “hallitusohjelman kirjaus Veikkauksen yksinoikeudesta on heikentänyt virkamiesvalmistelun mahdollisuuksia arvioida eri vaihtoehtoja.”

Vaikka Veikkauksen edunsaajien kuoro ylistikin pääasiassa oman rahoituksensa turvaamista, joukkoon mahtui myös soraääniä sekä järjestöpuolelta että rahoitusalan asiantuntijoilta. Etenkin ulkomaisten nettikasinoiden rahansiirtojen estämiseen tarkoitetut maksublokit saivat pyyhkeitä niin pelaajilta kuin maksunvälittäjiltä.

Herääkin kysymys, miksi tilannetta ei voitu katsoa avoimin silmin jo lain valmisteluvaiheessa. Syyttävä sormi osoittaa hallitusohjelmaa ja etenkin siihen kirjattua lähtökohtaa Veikkauksen yksinoikeudesta. Tämän tuloksena on saatu yksisilmäistä politiikkaa sekä jo voimaantulovuonnaan vanhentunut arpajaislaki.

Nyt Veikkaus on vaalien alla mankumassa muutosta, joka aiemmin olisi ollut kaikkien puolueiden tuomitsemaa kerettiläisyyttä tai huono aprillipila. Ehkä seuraava hallitus sen myös toimittaa.